8. Toukokuu 2021
KESÄ 2021!
Katja Liljan online-kurssit kesällä 2021. Lämpimästi tervetuloa mukaan liikku... Lue lisää
10. Joulukuu 2020
Hyväntekeväisyystunnit online su 20.12.2021
KATJA LILJAN HYVÄNTEKEVÄISYYS-ONLINE 20.12.2021Mitä jos tänä vuonna ta... Lue lisää
9. Joulukuu 2020
Kevät 2021, online (ja live)
 Katja Liljan online-kurssit keväällä 2021 (live-kurssien käynnistyminen... Lue lisää
9. Joulukuu 2020
Katja Lilja -online joulu 2021
 Katja Liljan joulunajan online-tunnit ja edullinen joulupassi Joulun aikana voit osallistua... Lue lisää
17. Syyskuu 2020
Tapahtumat, matkat, workshopit ja retriitit 2021
 Tänne päivittyvät kauden 2021/2022 Katja Liljan järjestämät t... Lue lisää

Asuuko onni tisseissä?

10. Helmikuu 2012 - 21:28

Lehdissä on juteltu viime aikoina runsaasti siitä, mitä plastiikkakirurgiasta tai kuten nykyään sanotaan, esteettisestä kirurgiasta pitäisi ajatella. Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Asko Salmi kertoo plastiikkakirurgisen sairaalan nettisivuilla: \" Esteettinen plastiikkakirurgia - ei vain korjaa ajan ja raskauden tuomia muutoksia - vaan parantaa myös psyykkistä tasapainoa ja hyvinvointia. Estetiikka luo sisäistä harmoniaa. On aika hyljätä käsitykset turhanpäiväisestä hömpötyksestä ja turhamaisuudesta; esteettinen kirurgia antaa enemmän kuin päälle näkyy.\"

Joo: jos tissit ovat liian isot, niin fyysisen tasapainon ohella myös psyykkinen tasapaino on varmasti kovilla jatkuvan rintarankaan kohdistuvan eteenpäin vievän paineen alla.  Ymmärrettävää, että haluaa pienentää daisareitaan. Joo: jos syöpähoitojen seurauksena on menettänyt rinnan, on ymmärrettävää ihan toiminnallisistakin syistä korjata tilannetta, jos siltä tuntuu.

Entä tämä kaamea tissien tappo: imetys (tein  journalistista taustatyötä internetin keskustelupalstoilla). Synnytyksen jälkeinen masennus katoaa kuin itsestään, kun saa lisäfyllinkiä rinnuksiin? Hyväksytään siis normi, jonka mukaan synnyttäneiden naisten tissien kuuluu töröttää taivasta kohden. Että muuten ollaan rumia ja luonnonvastaisia, koska riipputissit ovat rumat. Ja sehän on masentavaa, jos on epänormaali, oikein tissifriikki ja epäkelpo

Ensinnäkin: en ole synnyttänyt, mutta olen huomannut, että kolmenkympin kieppeillä se vain menee niin, että tissit eivät enää ole samalla tavalla töttöröllä kuin ennen. En ole huomannut tässä mitään oleellista eroa imettäneiden ja imettämättömien naisten välillä. Imettäneet naiset ovat vain älyttömän hyvä tissikirurgian kohderyhmä, koska ovat usein just siinä iässä, kun tissit alkavat laskeutua ja koska tarkkailevat tissejään tarkasti imetyspuuhiensa aikana ja jälkeen.  Sen lisäksi he ovat usein yliväsyneitä ja kokevat itsensä kaikkea muuta kuin seksin ylipapittariksi. Imettäneille äideille on markkinoitu onnistuneesti esteettisen kirurgian tuomat onnen tunteet ja pystytissien normatiivisuus.

Entä kun terve, nuori ihminen masentuu, koska tissit ovat pienet, niin mistä on kyse? Kun ne suurentaa, niin sittenkö masennus helpottaa, koska täyttää paremmin tisseilleen asettaman ideaalin?  Tai sen ideaalin, jonka olettaa yhteiskunnan tissikoolle asettaneen?

Keinotekoisesti pystyyn nostetut tissit eivät ole mikään normi, vaan ne ovat muunnos. Ne ovat kuin tatuointi tai lävistys: jonkun mielestä kauniit, toisen mielestä vastenmieliset. Roikkuvat rinnat ovat ihan normaalit, kauniit ja ovat lähempänä sääntöä kuin poikkeusta +30 iässä. Toisille rintoja ei kasva ollenkaan, toisille ne kasvavat suoraan roikkumalleiksi, toisilla ne peittävät vatsankin. Miksi yhdestä mallista on tehty ideaali, tavoiteltava? Vaikka kauneus ei olisi yksinomaan sielussa, niin ei se varmasti ole vain rinnoissakaan. Kun tämän hyväksyy, voi keskittyä ajattelemaan muita juttuja ja olla vähemmän masentuneempi rintojensa vuoksi.

Valitse sivu: 1
 
border border