Lenkkeillään taas

Kesä on ollut viileähkö, mutta olen pitänyt kehoni lämpöä tehokkaasti yllä aloittamalla, vuoden paitsiossa olleen, lenkkeilyharrastuksen jälleen. Olen juossut parikymmentä vuotta, välillä jopa päivittäin, välillä vähän harvemmin. Viime kesänä polveni ärähti loman jälkeen aloitetun tiukan ohjaamisputken aikana ja pakotti minut lähes kuukauden mittaiselle lepolomalle. Lepolomasta oli hyötyä: myös nilkan vuoden päivät ärtyillyt jänne sai vihdoin aikaa toipumiseen ja palautui kaupanpäällisikisi täysin kuntoon.

Syksy ja talvi kuluivat ahkeran ohjaamisen parissa. Ohjaan eri puolilla Helsinkiä ja kuljen kaikki välimatkat pyörällä: sain talven mittaan siis liikuntatuntien lisäksi myös roppakaupalla hyötyliikuntaa. Talvi oli Helsingissäkin tänä vuonna talven näköinen ja se ei ole ihan talvipyöräilijän unelmatilanne. Lumesta ja sohjosta huolimatta jouduin onnekseni jättämään pyörän kotipihaani vain muutaman kerran.

Juhannuksen olin kaupungissa omissa oloissani ja nautin kiireisen kevään jälkeen alkaneesta rauhallisemmasta periodista. Olin haaveillut talven aikana pitkistä juoksulenkeistä omien ajatusteni seurassa.

Ja ah, enimmäinen lenkki tuntui heti niin ihanalta ja tutulta. Endorfiinisuihku nosti mielialaa monta astetta. Ilmeisesti peruskunto oli ohjaamisen ja pyöräilemisen jäljiltä sen verran kohdillaan, että homma tuntui sujuvan alusta alkaen lähes entiseen malliin. Otin kuitenkin ensimmäiset lenkit iisisti ja sain silti reiteni vähän tukkoon muutamaksi päiväksi. On mielenkiintoista, että aina kun muuttaa harjoittelumuotoa, niin sen tuntee kehossaan, vaikka periaatteessa kunto olisi valmiiksi kohdillaan. Erityisesti nivelet ja lihakset joutuvat aina reagoimaan uudenlaiseen harjoitusmuotoon. Siksi lajien ja harjoitusmallien vaihteleminen on erittäin suositeltavaa. Keho rasittuu monipuolisesti ja myös yhden lajin intesiiviseen harjoitteluun liittyvät rasitusvammat pysyvät loitolla.

Tottuminen juoksemiseen kävi nopeasti ja nyt yritän malttaa pysyä pois lenkkipoluilta. Ihan totta: tekisi mieli juosta joka päivä, mutta järkevyyden nimissä yritän pitää maksimissaan "joka toinen päivä" - linjan. Liian ahkera juoksuharjoittelu jäykistää ja on lopulta, kaikesta ihanuudestaan, huolimatta aika yksipuolista harjoittelua. Haluan ehtiä myös joogaamaan ja joraamaan. Niin ja tietysti uimaan!

Mukavaa kesän jatkoa kaikille!

Katja